torstai 25. huhtikuuta 2013

Ruotsin valintakoe

Pääsykoeaika on täällä. Rakkaat kollegani eli muut opiskelijalähettiläät ovatkin lähestyneet aihetta blogeissaan. Minä en ole vielä kirjoittanut ruotsin puolen pääsykokeista, joten teen sen nyt.

Tässäpä ensiksi ruotsia opiskelemaan hakeneille varmasti tuttukin linkki, eli tietoa ruotsin kielestä ja sen valintamenettelystä. Sieltä nähdäänkin että valintakoe on tänä vuonna 23.5.2013 klo 8.30–14.45 Seminaarinmäen kampuksella, päärakennuksella saleissa C 1 ja C2. Melko tarkalleen kuukausi on siis vielä aikaa, ja se riittää kyllä vielä.

Tältä sivulta löytyy myös linkki valintakoeaineistot listaavalle sivulle. Tänä vuonna aineistona on Hanellin Det går hårt. Finlandssvenska ur ett sverigesvenskt perspektiv. Pikavilkaisulta teksti näyttää ihan mukavan haasteelliselta, etenkin mikäli lukioaikoina ei ole lueskellut juuri muuta kuin mitä opetukseen on kuulunut. Minä itse en kouluaikoina käyttänyt ruotsia mihinkään muuhun kuin siihen mitä koulussa tehtiin, ja omaa valintakoeaineistoani tulkkailinkin sitten jonkin aikaa. Tasoni oli kyllä varmaankin myös muutenkin heikompi kuin muiden kanssani aloittaneiden.

Kun tätä tai muita aineistoja lähtee lueskelemaan, kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ottaa asiat oppimisen kannalta. Itse en selvinnyt ilman sanakirjaa, siis en oikein saanut omasta aineistostani kunnollista kuvaa ilman että tarkistin todella monta sanaa. Hidasta se olikin, mutta toisaalta, opin paljon itselleni täysin uusia sanoja. Lisäksi, kun sanan kerran tai ehkä kahdesti joutuu tarkistamaan sanakirjasta, on se myöhemmillä kerroilla helppo palauttaa mieleen kontekstista. Jos aineiston lukemisessa taas ei ole ongelmia ja sanat voi helposti arvata kontekstista oikein, sanakirjan kanssa on turha nyhvätä.

Ensiksi kun saa jonkinlaisen tolkun aineistosta, siis ymmärtää mistä on kyse jne, on hyvä lähteä lukemaan tekstiä jäsennellen ja ryhmitellen. Itse olen itselleni sopivia opiskelutekniikoita ja -strategioita kehitellessäni todennut hyväksi mm. sellaisen tyylin, että painaa mieleen kuinka monta tiettyyn asiaan liittyvää syytä, seurausta tai muuta asiaa kirjoittajat käyvät läpi. Esimerkiksi, suomalaisen sosiaalipolitiikan muotoutumiseen vaikutti kuusi historiallista tekijää. Ne olivat (se), (se),  (se) ja.... Tällä tavalla kannattaa yrittää vetää yhteen isompia ja pienempiä kokonaisuuksia ja se auttaa palauttamaan ne muistista sitten kokeessa. Itse nimittäin usein luin materiaaleja niin että joo, joo, ymmärrän, okei, mutta vaikka olinkin ymmärtänyt kaiken ihan hienosti, en osannut enää palauttaa asioita muistista, koska en oikeastaan koskaan ollut asettanut niitä sinne. Vet ni vad jag menar?

Sinänsä tämä valintakoe ei tunnu eroavan niistä tenteistä mitä oppiaineessa myöhemmin tulee vastaan. Tämä materiaali ei tietenkään ole kovin laaja (vaikka tuntuukin pitkältä ja syökin aikaa) ja aihe on hyvin tarkka, mutta muutoin opiskelu on tietyiltä samanlaista kuin kirjatentteihinkin opiskelu tulee olemaan.

Luetpa tätä tekstiä nyt keväällä 2013 tai vuosien päästä, heitä loppuun kommentti tai kysy mikäli jokin mietityttää. Vastaan mielelläni.

Motivaatiota ja innostusta lukemiseen ja onnea valintakokeisiin!

Käy lukemassa muiden lähettiläiden mietteitä valintakokeista:

maanantai 25. helmikuuta 2013

Vaihtoraportteja ja -blogeja

Olen lueskellut lukioaikaisen luokkakaverin vaihtoblogia Malesiasta. On hauskaa seurata miten vaihto etenee.

Tässä myös linkit Jyväskylän yliopiston vaihtoraportteihin ja vaihtoblogeihin. Huomaa ekassa osoitteessa myös linkit muiden yliopistojen opiskelijoiden vaihtoraportteihin.



Ylläoleva keväinen kuva on omasta vaihtokohteestani Uumajan yliopistosta. Oma vaihtobloginihan löytyy täältä.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Jyväskylä

Opiskelijalähettiläs Jarkko on kirjoittanut blogiinsa hyvän esittelyn Jyväskylästä.



Jyväskylässä pelataan jalkapalloa. Yleensä matsit on Harjun stadionilla, mutta tämä kuva on JJK:n A-junnujen pelistä Hippoksen nurmelta. Tässä linkki Maalipotku-blogiin, joka käsittelee erityisesti jyväskyläläistä jalkapalloa.


Loppukevennyksenä kielitiedehuumoria Linguist Llaman muodossa.

Opiskelija-asunnot


Opiskelijat asuu luukuissa, jotka on yleensä soluja tai yksiöitä. Jos opiskelujen edetessä on onnistunut löytämään itselleen miehen tai naisen, saattaa luukun jakaa yhdessä tämän kanssa. Jotkut asuu kommuuneissa, mutta ne on hipeille.

Eka opiskelijakämppä uudessa kaupungissa on vanha ja kaukana kaikesta, esimerkiksi Keltsussa. Taksi on niin kallis ettei sitä voi edes harkita, joten baarista on pakko lähteä kotiin ennen yhtä jotta ehtii viimeiseen bussiin. Opiskelijakaverit käy kylässä kerran ennen kuin muutat pois. Matkalla bussissa ne ihmettelee että miten tää voi olla näin kaukana ja onko tämä edes kaupunkia.

Asuin solussa 2005. Se oli kaukana ja vanha.

Jos kämppä ei ole kaukana ja sulla on siihen varaa, se on luultavasti solu. Solukämppis on aina outo. Se käy vessassa silloin kun sinä et ole yhteisissä tiloissa. Toinen teistä tiskaa liian harvoin. Joskus eksytte keittiöön yhtä aikaa ja tutustutte, mutta se johtuu erikoisista olosuhteista, kuten siitä että on keskiyö. Liikkuu myös huhuja siitä, että kämppikseen tutustuu ja sen kanssa on mukava viettää aikaa, mutta näitä ei ole vahvistettu. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että oma kämppis on luultavasti silti parempi kämppis kuin Ivan.

Toinen solu, 2007. Tämä oli ihan mukava luukku.

Solukämpässä tai kaukana muusta asutuksesta asuessa selailee asuntokohteita ja miettii mikä olisi paras ja mikä olisi toisiksi paras. Yksiöjono on kuitenkin pitkä kuin nälkävuosi. Opiskelijan ilo on ylimmillään kun yksiön vihdoin saa, ja vuokra ylittää korkeimmatkin odotukset. What I mean is, vuokra on korkeampi kuin olisit osannut kuvitellakaan. Kesätöistä saadut tienestit auttavat vuoden yli, jos et ole tuhlannut niitä jo. Lainaa ei ota kukaan, kun vanhemmat muistavat vieläkin 90-luvun laman.

Ensimmäinen asunto Jyväskylässä 2010.

Opiskelija muuttaa usein. Tämä pakottaa elämään minimalistisemmin ja tyhjentämään kaapeista turhat tavarat. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tavaroita ei ole tarvinnut edellisen muuton jälkeen, ne voi seuraavassa muutossa antaa pois. Muuttoavuksi joutuvat ne kaverit, jotka eivät hoksaa kieltäytyä. Ainakin ne palkitaan ruhtinaallisesti. Kyllä kahdeksan euron pizza on kahdeksan tunnin työstä vähintäänkin reilu palkkio.

Ne, jotka seurustelee, ei asu yksiöissään kauaa, vaan pitävät pian yhteistuparit siippansa kanssa. Yhteiseen kämppään muutto saattaa tarkoittaa taas kämppää joka on vanha ja/tai kaukana kaikesta. Jos käy töissä, voi joskus ostaa jonkun huonekalun ja käydä syyslomalla Amsterdamissa. Opiskelu jää taka-alalle. Jos vähän aikaa tekisi täyttä päivää, saisi uuden sängyn osamaksut maksettua.

Yhteinen asunto poikaystävän kanssa, 2012.

Tulevaisuudessa häämöttää valmistuminen. Sitten muutetaan pois opiskelija-asunnosta ja ostetaan talo tai asunto. Jos ei ole varma että saa oman alansa töitä, tulevaisuus pelottaa.

Onneksi nyt vielä voi asua luukussa.

Lisää luettavaa:

Lähettiläs-Heli on kirjoitellut Kortepohjasta ja opiskelija-asunnoista.

tiistai 11. joulukuuta 2012

Vinter i Jyväskylä

Täällä on ollut radiohiljaisuutta nyt jonkin aikaa, mutta seurailtuani ahkerien lähettilästovereideni bloggailua (mm. Helin) intouduin itsekin nyt kirjoittelemaan jotakin.

Viime aikoina olen enimmäkseen opiskellut (semi-ahkerasti), pelannut tietokonepelejä (ahkerasti) (Steamissa oli alennukset) ja ihastellut talvea. Syksyn synkkyys vaikuttaa minuun aina, ja tänäkin ennen lumien ja pakkasten tuloa pari viikkoa vierähti koomassa. Kumpikaan tämän asunnon asukeista ei jaksanut tehdä mitään tai innostua mistään, varsinkaan kun kumpikin sairasteli eikä päässyt käymäänkään missään. Ensimmäisen kirkkaan pakkaspäivän tullessa oli sairastelut onneksi sairasteltu ja valo herätti taas. Lumi yksin ei vaikuta niin paljoa, mutta kirkas taivas ja jossain horisontissa makaava keskipäivän aurinko tuo jaksamista, intoa ja energiaa niin paljon, että siitä yllättyy joka vuosi. Kun vielä elää talossa ja olosuhteissa, joissa pakkanen ei pääse vaikuttamaan elämään/lämmitykseen/asumiseen/muuhun millään tavalla, ei voi olla kuin iloinen kipakan kirpeistä pakkaspäivistä.

Parin viime viikon aikana olen tehnyt ahkerasti töitä, nimittäin siivonnut. Muutama viikko sitten tulin ajatelleeksi, että ehtisin tehdä jonkinlaista osa-aikaista työtä opiskelun ohessa. Otin yhteyttä kesän työnantajiin ja ilmoitin, että jos jonkinlaista tuurausta tai muuta keikkahommaa on tarjolla, olen valmis sitä tekemään. Tarjoukseni otettiin ilolla vastaan (ja miksipä ei, kun minulle ei tarvinnut luvata yhtään tuntia kuukaudessa) ja pääsin heti aloittamaan.

Tällaisessa epäsäännöllisessä työssä on puolensa. Se on mukavaa, ettei tarvitse tehdä samaa juttua joka päivä. Ei tosin tarvitse tehdä mitään töitä joka päivä. Joulukuun ekalta kahdelta viikolta saan/sain tunteja n. 35, eli ei tässä itseään ole kyllä loppuun uuvuttamaan päässyt. Töitä on suhteellisen harvoin, eikä yleensäkään koko päivää, niin ettei kaikkea jaksamistaan uhraa työlle. Rahaa tulee tietysti auttamattoman vähän, ja jos päivän aikana tienaamansa palkan erehtyy laskemaan, laskee into kuin lehmän häntä. Monissa päivissä rankinta on kuitenkin vain itse kohteeseen raahautuminen, joten jos laskee liikunnankin palkkaan rinnastettavana etuna, ei se tunnu ihan niin toivottomalta. On kuitenkin mukavaa pystyä tienaamaan edes muutama satanen kuussa niin, ettei siitä hintana ole opintojen pois jääminen.

Tämän vuoden puolelta opiskelutkin alkaa olla pulkassa. Muutaman kurssin tenttimiset jäävät kevään puolelle, mutta pieniä (joskin työläitä) kursseja saan onneksi suoritettua syyslukukauden aikana. Englannin kurssit on käsitelleet diskursseja, kielioppia ja ihan perinteistä historiaa, ruotsiksi taas on kirjoiteltu työelämään liittyviä tekstejä.

Ruotsin lähisukukielten kurssin kävin tenttimässä eilen ennen töihin menoa. Kurssilla (jonka opiskelin itsenäisesti, mutta oppituntivaihtoehtokin oli) tutustuttiin tanskaan, kahteen norjan varianttiin, islantiin, fääriin ja gutniskaan (äh, onko se gutniska myös suomeksi? Kun on käynyt kielitieteensä ruotsiksi eikä suomeksi tai englanniksi, palauttaa ilmiöt niiden ruotsinkielisiin muotoihinsa. Kuulin sanan "agglutinoiva" ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran varmaankin vuoden sisällä; minulle se on tietysti "agglutinerande".) Noh, kuitenkin, kurssimateriaaliin kuului pari novellia, sarjakuvia ja muuta tekstiä, sekä jonkin verran (hieman riittämättömästi) historiallista taustaa. Tanskankielinen novelli oli mukava kääntää, kun mulla sattui olemaan lainassa suomi-tanska-suomi sekä svenska-danska-svenska -sanakirjat, mutta bokmåliksi (kirjanorja, siis toinen norjan varianteista) oleva novelli ei varsinkaan syvemmältä merkitykseltään auennut. Tanska ja bokmålhan ovat kirjoitusasultaan hyvin saman kaltaisia, ja toisenkin novellin sanatarkat merkitykset taisin ymmärtää, mutta sen symboliikka ja juoni oli niin hämärä, etten voi väittää tietäväni mistä oli kyse. Tanskan ääntämistä, joka pääpiirteittäin multa jo sujuu, ei tentissä testattu. Mukana oli muutamia uudenlaisia kysymyksiä vanhoihin tentteihin verrattuna, mutta pari tehtävää kuitenkin ässäsin, joten pitäisi sen ainakin läpi mennä. Neljän opintopisteen kurssi tosin on melko laaja, joten parempikin arvosana olisi ihan kiva. Toisaalta, kurssi on nyt pakollinen, joten kunhan menisi läpi. Väittäisin kuitenkin tietäväni jo tähän kurssiin nähden tarpeeksi lähisukukielistä ja niiden historiallisista suhteista.

Ennen viikonloppua odottaa kuitenkin muutama iso lopputyö vielä valmistumistaan. Perjantaina pääsen avomiehen kanssa kuitenkin pitkästä aikaa mun kotipuoleen Pohjois-Karjalaan. Vanhempien lisäksi perillä odottaa pienenpieni siskontyttö, joka on varmasti kasvanut hillittömästi viime kerrasta. Kuuden tunnin junamatkatkin kestää, ja kokonaisuudessaan nämä hyvin harvoiksi käyneet pienet viikonloppureissut yhdessä kanssa ovat nykyään yhtä odotettuja kuin lomamatkat.

Ikkunan alla istuskellessa alkaa käsiä paleltaa. Haen glögiä ja saatan käynnistää Civilization 5:n. Mukavaa ja lämmintä joulunalusaikaa!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Kurssi-innostusta

Kurssini alkoivat toissapäivänä ja se on tuonut omat kiireensä arkipäiviini. Tämä kolmas päivä on helpompi ja sisältää vain yhden pakollisen luennon, mutta eilen sähköpostiini tullut mainos unkarin opiskelusta sai kuin saikin suostuteltua minut unkarin peruskurssille, ja sekin alkaa tänään.

Olen jo monesti törmännyt siihen ongelmaan, että yliopistossa on liikaa mahtavaa opiskeltavaa. Amanuenssi on jo painottanut minulle (hyvin tiukasti!), että valintoja pitäisi tehdä, mutta hyviä vaihtoehtoja on liikaa. Mitä tehdä? No, jos vielä ne unkarin perusopinnot...

Minulla on venäjään opinto-oikeus, mutta olen tosiaankin ollut aikeissa jättää venäjän kokonaan pois tutkinnostani. Tähän saattaa kuitenkin olla tulossa muutos... Ystävälläni alkoi tänä vuonna venäjän perusopinnot ja törmäsin häneen eilen. Hän kehui kursseja ja suositteli niitä hyvin lämpimästi. Ehtisinköhän tehdä venäjästä vaikkapa edes perusopinnot?

Minulla oli omat käsitykseni kielten opiskelusta yliopistossa lukioaikana, eivätkä ne näin jälkeen päin ajateltuna pitäneet ollenkaan paikkaansa. Yksittäiset kielikurssit kielikeskuksella muistuttavat enemmän sitä opiskelutyyliä mitä olin ajatellut etukäteen. Kielen opiskelu on kuitenkin paljon analyyttisempää, syvällisempää ja kaikin tavoin vaikeampaa kuin olin osannut aavistaa. Se on kuitenkin juuri sitä, mitä haluan. Kun kieliin pääsee sisälle, se on jotakin äärimmäisen palkitsevaa.

Tällä hetkellä päätavoitteeni kieltenoppimisen suhteen on paremmat keskustelutaidot ruotsissa. Haluaisin ensi kesänä asiakaspalvelutyöhön nimenomaan sen nojalla, että pystyn palvelemaan suomenruotsalaisia asiakkaita. En usko kykeneväni siihen vielä, mutta aktiivisena tavoitteenani on kyetä siihen tämän lukuvuoden jälkeen. Miten päästä tavoitteeseen? Paitsi keskustella ruotsiksi enemmän, myös tuottaa ruotsia, siis myös kirjoitettua, enemmän. Tekstiviestit, puhelut kielenopiskelijaystävien kanssa, sähköpostit, lyhyet pätkät keskusteluissa, näissä kaikissa voi silloin tällöin käyttää vierasta kieltä. Myös luokkahuonetilanteet ja keskusteluhetket opettajien kanssa aion pyrkiä käyttämään hyväksi.

Mitä teen tämän postauksen jälkeen?

Luen ruotsinkielistä opusta pragmatiikasta huomiselle luennolle - enää n. 40 sivua jäljellä! ;( Ei vaan, ihan mielenkiintoista se onneksi on!

Sinulle, lukijani, toivon innostusta sekä nykyisiin opintoihisi

että tulevien opintojen suunnitteluun

ja mukavaa syksyn jatkoa!

perjantai 24. elokuuta 2012

Fiiliksiä lukuvuoden alusta

Kesätyöt lopetan viikon päästä ja kurssit alkaa parin viikon päästä. Tavallaan odotan tosi innolla sitä että pääsee taas opiskelemaan ja toisaalta vähän jännittää että miten opiskelumotivaation saa pidettyä yllä. Tänä vuonna on paljon tehtävää.

Kursseille ilmoittautuminen alkoi osaltani pari viikkoa sitten kielten laitoksen ja ruotsin aineopintojen kurssien ilmoittautumisella. Ennen ilmoittautumisaikojen alkua on hyvä tehdä koko vuoden pituinen suunnitelma siitä, mitä aikoo opiskella. Kesti muutamia tunteja, että sovittelin lukujärjestykseeni ne kurssit jotka a) aion melko varmasti suorittaa tänä vuonna ja b) valikoiman niitä kursseja, jotka mahtuvat lukujärjestykseeni, mutta joista voin myöhemmin valita ne, joihin minulla on oikeasti aikaa juuri tänä vuonna.

Tässä pikaisesti pari juttua yliopisto-opintoihin liittyen.
  • Yliopisto-opinnot koostuvat siis oppiaineissa perusopinnoista, aineopinnoista ja syventävistä opinnoista.
  • Perusopinnot opiskellaan ensin, sitten aineopinnot ja viimeisenä syventävät opinnot.
  • Opiskelijalla on yksi pääaine ja vähintään yksi sivuaine.
  • Pää- ja sivuaineopiskelijat opiskelevat aineesta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) samat kurssit.
  • Pääaineesta opiskellaan perus-, aine- ja syventävät opinnot, sivuaineesta vain perusopinnot tai perus- ja aineopinnot.

Pääaineessani ruotsin kielessä odottaa tänä vuonna ihan mukavan oloisia kursseja.

Klassrumsinteraktion on suullisen viestinnän kurssi, jonka opettajaksi aikovat suorittavat. Uskon että se on mukava, päästään varmasti ainakin puhumaan paljon.

Skrivande i arbetslivet, eli työelämään liittyvä kirjoituskurssi, pelottaa vähän, mutta olen silti iloinen että pääsen (joudun) kirjoittamaan ruotsia. Kirjoitustaidossani on vielä paljon parantamisen varaa.

Introduktion till pragmatik on viikon pituinen minikurssi, jota odotan ihan innolla. Pragmatiikka käsittelee käsittääkseni merkityksen tilannekohtaista tulkintaa, mutta sen kummempaa en osaa siitä sanoa.

Tämän kurssin jälkeen pääseekin sitten tekemään mm. Pragmatik i interaktion -kurssia tai ainakin mikäli kurssi nyt järjestetään. Ilmoittautuneita kurssille ei vielä oikein ole, joten saapas nähdä.

Svenskans grannspråk eli ruotsin lähisukukielet on tähän mennessä ollut valinnainen kurssi, mutta uuden opintosuunnitelman myötä se on muuttunut pakolliseksi. Viime vuonna vaihdossa suoritin samantyyppisen kurssin, jolla olisin voinut hyväksilukea tämän, mutta päätin kuitenkin mieluummin osallistua tällekin kurssille. Toivonkin nyt että jaksan istua luennoilla ja ottaa ilon irti kurssista.

Osallistuin myös tanskan kielen peruskurssille eli Grundkurs i danska. Sitä odotan varsin innolla. Norjaa voi ruotsin pohjalta ymmärtää suomalainenkin varsin hyvin, mutta esimerkiksi tanskan ääntämys on niin hämärää, että sitä ei noin vain ymmärrä. Tanska kuulosti ensi alkuun hyvin saksamaiselta, mutta ihmekös tuo; vaikka kielet ovat kaikki sukua keskenään, niin sijaintinsakin vuoksi tanska on paljon lähempänä saksan kieltä kuin ruotsi.

Tällä hetkellä ainoa sivuaineeni on englannin kieli, jonka aloitin viime vuonna. Viime vuoden kursseihin kuului ääntämisen teoriaa ja harjoittelua, kirjallisuutta, kieliopin kertaamista ja syventämistä, akateemista kirjoittamista ja Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen historiaa. Tänä vuonna jatketaan kirjoittamisella, kulttuurintuntemuksella, kielenopettamiseen liittyvillä asioilla ja kieliopillisten asioiden syventämisellä.

Kahtena aiempana vuonna opiskelin ahkerasti kielikeskuksella. Ensimmäisenä vuonna opiskelin venäjän peruskurssit ja toisena jatkoin venäjän valmentavalla kurssilla ja kielioppikurssilla. Venäjän kielestä onkin paljon erilaisia kursseja tarjolla. Opiskelin kielikeskuksella myös hieman espanjaa, lähinnä huvikseni. Haluaisin opiskella vielä ainakin slovakkia ja kreikkaa, mutta niitä pitää katsoa sitten jonain toisena opiskeluvuotena; tänä vuonna ei ole aikaa. Ensimmäiset vuodet osoittautuikin hyväksi kaikenlaiselle kokeilulle. Yliopistolla on huikean paljon tarjottavaa ja tarjontaan on mukava päästä tutustumaan. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka opinto-oikeutta aineeseen ei olisi, luennot ovat julkisia ja niillä voi aina käydä vapaasti - vaikka ei yliopistossa opiskelisikaan. :)